medisiinari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (arkikieltä) henkilö, joka opiskelee lääketiedettä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmediˌsiːnɑri/
- tavutus: me‧di‧sii‧na‧ri
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | medisiinari | medisiinarit |
genetiivi | medisiinarin | medisiinarien medisiinareiden medisiinareitten |
partitiivi | medisiinaria | medisiinareita medisiinareja |
akkusatiivi | medisiinari; medisiinarin |
medisiinarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | medisiinarissa | medisiinareissa |
elatiivi | medisiinarista | medisiinareista |
illatiivi | medisiinariin | medisiinareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | medisiinarilla | medisiinareilla |
ablatiivi | medisiinarilta | medisiinareilta |
allatiivi | medisiinarille | medisiinareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | medisiinarina | medisiinareina |
translatiivi | medisiinariksi | medisiinareiksi |
abessiivi | medisiinaritta | medisiinareitta |
instruktiivi | – | medisiinarein |
komitatiivi | – | medisiinareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | medisiinari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- Sana juontaa latinan sanasta medicinum, medisiina, parantamisen taito.
Aiheesta muualla muokkaa
- medisiinari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6