Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mehustus (39)

  1. mehustaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmehust̪us/
  • tavutus: me‧hus‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mehustus mehustukset
genetiivi mehustuksen mehustusten
mehustuksien
partitiivi mehustusta mehustuksia
akkusatiivi mehustus;
mehustuksen
mehustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi mehustuksessa mehustuksissa
elatiivi mehustuksesta mehustuksista
illatiivi mehustukseen mehustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mehustuksella mehustuksilla
ablatiivi mehustukselta mehustuksilta
allatiivi mehustukselle mehustuksille
muut sijamuodot
essiivi mehustuksena mehustuksina
translatiivi mehustukseksi mehustuksiksi
abessiivi mehustuksetta mehustuksitta
instruktiivi mehustuksin
komitatiivi mehustuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mehustukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mehustus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä mehustaa (mehust- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa