Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

merkitsijä (12)

  1. henkilö, joka merkitsee, tekee merkintöjä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmerkit̪ˌsijæ/
  • tavutus: mer‧kit‧si‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merkitsijä merkitsijät
genetiivi merkitsijän merkitsijöiden
merkitsijöitten
(merkitsijäin)
partitiivi merkitsijää merkitsijöitä
akkusatiivi merkitsijä;
merkitsijän
merkitsijät
sisäpaikallissijat
inessiivi merkitsijässä merkitsijöissä
elatiivi merkitsijästä merkitsijöistä
illatiivi merkitsijään merkitsijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi merkitsijällä merkitsijöillä
ablatiivi merkitsijältä merkitsijöiltä
allatiivi merkitsijälle merkitsijöille
muut sijamuodot
essiivi merkitsijänä merkitsijöinä
translatiivi merkitsijäksi merkitsijöiksi
abessiivi merkitsijättä merkitsijöittä
instruktiivi merkitsijöin
komitatiivi merkitsijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo merkitsijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa