metron
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaametron (5)
- (runousoppi) antiikin kreikkalaisten runomittojen perusyksikkö, joka vastaa runojalkaa tai koostuu useammasta jalasta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | metron | metronit |
genetiivi | metronin | metronien metroneiden metroneitten |
partitiivi | metronia | metroneita metroneja |
akkusatiivi | metron; metronin |
metronit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | metronissa | metroneissa |
elatiivi | metronista | metroneista |
illatiivi | metroniin | metroneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | metronilla | metroneilla |
ablatiivi | metronilta | metroneilta |
allatiivi | metronille | metroneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metronina | metroneina |
translatiivi | metroniksi | metroneiksi |
abessiivi | metronitta | metroneitta |
instruktiivi | – | metronein |
komitatiivi | – | metroneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | metroni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. antiikin kreikkalaisten runomittojen perusyksikkö, joka vastaa runojalkaa tai koostuu useammasta jalasta
|
Substantiivi
muokkaametron
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaametron (monikko metrons)
- (kirjallisuus) metron
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaametron
- (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta metro