Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

miellyttävyys (40)

  1. se, että on miellyttävä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmie̯lːyt̪ˌt̪æʋyːs/
  • tavutus: miel‧lyt‧tä‧vyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi miellyttävyys miellyttävyydet
genetiivi miellyttävyyden miellyttävyyksien
partitiivi miellyttävyyttä miellyttävyyksiä
akkusatiivi miellyttävyys;
miellyttävyyden
miellyttävyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi miellyttävyydessä miellyttävyyksissä
elatiivi miellyttävyydestä miellyttävyyksistä
illatiivi miellyttävyyteen miellyttävyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi miellyttävyydellä miellyttävyyksillä
ablatiivi miellyttävyydeltä miellyttävyyksiltä
allatiivi miellyttävyydelle miellyttävyyksille
muut sijamuodot
essiivi miellyttävyytenä miellyttävyyksinä
translatiivi miellyttävyydeksi miellyttävyyksiksi
abessiivi miellyttävyydettä miellyttävyyksittä
instruktiivi miellyttävyyksin
komitatiivi miellyttävyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo miellyttävyyde-
vahva vartalo miellyttävyyte-
konsonantti-
vartalo
miellyttävyyt-

Etymologia muokkaa

sanan miellyttävä vartalosta miellyttäv- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa