mieltää

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

mieltää (54-I) (taivutus)

  1. pitää jnk tai kokea jksk
    Lapsi mieltää etäopetuksen lomaksi muutenkin nytten. (kauppalehti.fi)

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmie̯lt̪æːˣ/
  • tavutus: miel‧tää

EtymologiaMuokkaa

johdos substantiivistä mieli (miel- + -- + )[1]

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.