Katso myös: Mikki

Substantiivi

muokkaa

mikki (5-A)

  1. (arkikieltä) mikrofoni

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmikːi/, [ˈmik̟ːi]
  • tavutus: mik‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mikki mikit
genetiivi mikin mikkien
(mikkein)
partitiivi mikkiä mikkejä
akkusatiivi mikki;
mikin
mikit
sisäpaikallissijat
inessiivi mikissä mikeissä
elatiivi mikistä mikeistä
illatiivi mikkiin mikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mikillä mikeillä
ablatiivi mikiltä mikeiltä
allatiivi mikille mikeille
muut sijamuodot
essiivi mikkinä mikkeinä
translatiivi mikiksi mikeiksi
abessiivi mikittä mikeittä
instruktiivi mikein
komitatiivi mikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo miki-
vahva vartalo mikki-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mikki Kielitoimiston sanakirjassa