monipuolinen

Suomi

Adjektiivi

monipuolinen

1. Määritelmä puuttuu.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmoniˌpuo̯linen/
• tavutus: mo‧ni‧puo‧li‧nen

Liittyvät sanat

• monipuolisesti

Johdokset

• substantiivit: monipuolisuus

Vastakohta

• yksipuolinen

Aiheesta muualla

• monipuolinen Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 978 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa