Wikipedia
Katso artikkeli Morfeemi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

morfeemi (5)[1]

  1. (kielitiede) kielen pienin merkityksen sisältävä rakenneosa
    Vartalo, monikon tunnus tai sijapääte ovat morfeemeja.
    Suomen sanassa 'talossani' on kolme morfeemia: 'talo', jossakin olemista merkitsevä inessiivin tunnus '-ssa' ja yksikön ensimmäisen persoonan omistusliite '-ni'.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmorfeːmi/
  • tavutus: mor‧fee‧mi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi morfeemi morfeemit
genetiivi morfeemin morfeemien
partitiivi morfeemia morfeemeja
akkusatiivi morfeemi;
morfeemin
morfeemit
sisäpaikallissijat
inessiivi morfeemissa morfeemeissa
elatiivi morfeemista morfeemeista
illatiivi morfeemiin morfeemeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi morfeemilla morfeemeilla
ablatiivi morfeemilta morfeemeilta
allatiivi morfeemille morfeemeille
muut sijamuodot
essiivi morfeemina morfeemeina
translatiivi morfeemiksi morfeemeiksi
abessiivi morfeemitta morfeemeitta
instruktiivi morfeemein
komitatiivi morfeemeine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5