morkannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä morkata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi morkannut morkanneet
genetiivi morkanneen morkanneiden
morkanneitten
partitiivi morkannutta morkanneita
akkusatiivi morkannut; morkanneen morkanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi morkanneessa morkanneissa
elatiivi morkanneesta morkanneista
illatiivi morkanneeseen morkanneisiin
morkanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi morkanneella morkanneilla
ablatiivi morkanneelta morkanneilta
allatiivi morkanneelle morkanneille
muut sijamuodot
essiivi morkanneena morkanneina
translatiivi morkanneeksi morkanneiksi
abessiivi morkanneetta morkanneitta
instruktiivi morkannein
komitatiivi morkanneine