muksauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuksauttaminen (38)
- teonnimi verbistä muksauttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muksauttaminen | muksauttamiset |
genetiivi | muksauttamisen | muksauttamisten muksauttamisien |
partitiivi | muksauttamista | muksauttamisia |
akkusatiivi | muksauttaminen; muksauttamisen |
muksauttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muksauttamisessa | muksauttamisissa |
elatiivi | muksauttamisesta | muksauttamisista |
illatiivi | muksauttamiseen | muksauttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muksauttamisella | muksauttamisilla |
ablatiivi | muksauttamiselta | muksauttamisilta |
allatiivi | muksauttamiselle | muksauttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muksauttamisena (muksauttamisna) |
muksauttamisina |
translatiivi | muksauttamiseksi | muksauttamisiksi |
abessiivi | muksauttamisetta | muksauttamisitta |
instruktiivi | – | muksauttamisin |
komitatiivi | – | muksauttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muksauttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
muksauttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi muksauttaa + johdin -minen