munja
Kroaatti muokkaa
Substantiivi muokkaa
múnja f. (mon. gen. múnjā)
- salama (luonnonilmiö)
Taivutus muokkaa
| Lähde | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | munja | munje |
| genetiivi | munje | munja |
| datiivi-lokatiivi | munji | munjama |
| akkusatiivi | munju | munje |
| vokatiivi | munjo | munje |
| instrumentaali | munjom | munjama |
Etymologia muokkaa
kantaslaavin *mъlni