murskattu
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamurskattu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä murskata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murskattu | murskatut |
| genetiivi | murskatun | murskattujen |
| partitiivi | murskattua | murskattuja |
| akkusatiivi | murskattu; murskatun |
murskatut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murskatussa | murskatuissa |
| elatiivi | murskatusta | murskatuista |
| illatiivi | murskattuun | murskattuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murskatulla | murskatuilla |
| ablatiivi | murskatulta | murskatuilta |
| allatiivi | murskatulle | murskatuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murskattuna | murskattuina |
| translatiivi | murskatuksi | murskatuiksi |
| abessiivi | murskatutta | murskatuitta |
| instruktiivi | – | murskatuin |
| komitatiivi | – | murskattuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |