Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

musertaa (54-K) (taivutus[luo])

  1. murskata (myös kuvaannollisesti)
    musertava tappio

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmusert̪ɑːˣ/
  • tavutus: mu‧ser‧taa

Etymologia muokkaa

-rta-johdos deskriptiivisestä vartalosta[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.