muuntuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
muuntuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä muuntua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muuntuva | muuntuvat |
genetiivi | muuntuvan | muuntuvien (muuntuvain) |
partitiivi | muuntuvaa | muuntuvia |
akkusatiivi | muuntuva; muuntuvan | muuntuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muuntuvassa | muuntuvissa |
elatiivi | muuntuvasta | muuntuvista |
illatiivi | muuntuvaan | muuntuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muuntuvalla | muuntuvilla |
ablatiivi | muuntuvalta | muuntuvilta |
allatiivi | muuntuvalle | muuntuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muuntuvana | muuntuvina |
translatiivi | muuntuvaksi | muuntuviksi |
abessiivi | muuntuvatta | muuntuvitta |
instruktiivi | – | muuntuvin |
komitatiivi | – | muuntuvine |