mykistyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä mykistyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mykistyttävä mykistyttävät
genetiivi mykistyttävän mykistyttävien
(mykistyttäväin)
partitiivi mykistyttävää mykistyttäviä
akkusatiivi mykistyttävä; mykistyttävän mykistyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi mykistyttävässä mykistyttävissä
elatiivi mykistyttävästä mykistyttävistä
illatiivi mykistyttävään mykistyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi mykistyttävällä mykistyttävillä
ablatiivi mykistyttävältä mykistyttäviltä
allatiivi mykistyttävälle mykistyttäville
muut sijamuodot
essiivi mykistyttävänä mykistyttävinä
translatiivi mykistyttäväksi mykistyttäviksi
abessiivi mykistyttävättä mykistyttävittä
instruktiivi mykistyttävin
komitatiivi mykistyttävine

mykistyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mykistyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mykistyttävä mykistyttävät
genetiivi mykistyttävän mykistyttävien
(mykistyttäväin)
partitiivi mykistyttävää mykistyttäviä
akkusatiivi mykistyttävä; mykistyttävän mykistyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi mykistyttävässä mykistyttävissä
elatiivi mykistyttävästä mykistyttävistä
illatiivi mykistyttävään mykistyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi mykistyttävällä mykistyttävillä
ablatiivi mykistyttävältä mykistyttäviltä
allatiivi mykistyttävälle mykistyttäville
muut sijamuodot
essiivi mykistyttävänä mykistyttävinä
translatiivi mykistyttäväksi mykistyttäviksi
abessiivi mykistyttävättä mykistyttävittä
instruktiivi mykistyttävin
komitatiivi mykistyttävine