näköpuhelin

Suomi

Substantiivi

näköpuhelin

1. (arkinen, leikkimielinen) puhelin, joka välittää äänen lisäksi kuvaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈnækøˌpuhelin/
• tavutus: nä‧kö‧pu‧he‧lin

Etymologia

• yhdyssana sanoista näkö ja puhelin

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kuvapuhelin, videoneuvottelu

Aiheesta muualla

• näköpuhelin Kielitoimiston sanakirjassa