näkevä

Suomi

Adjektiivi

näkevä (10) (ei vertailuasteita)

1. sellainen, joka näkee

Vastakohta

• sokea

Ääntäminen

• IPA: /ˈnækeʋæ/
• tavutus: nä‧ke‧vä

Aiheesta muualla

• näkevä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

näkevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nähdä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	näkevä	näkevät
genetiivi	näkevän	näkevien (näkeväin)
partitiivi	näkevää	näkeviä
akkusatiivi	näkevä; näkevän	näkevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	näkevässä	näkevissä
elatiivi	näkevästä	näkevistä
illatiivi	näkevään	näkeviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	näkevällä	näkevillä
ablatiivi	näkevältä	näkeviltä
allatiivi	näkevälle	näkeville
muut sijamuodot
essiivi	näkevänä	näkevinä
translatiivi	näkeväksi	näkeviksi
abessiivi	näkevättä	näkevittä
instruktiivi	–	näkevin
komitatiivi	–	näkevine

Liittyvät sanat

Yhdyssanat ja sanaliitot

• kaikkinäkevä