naara
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
naara (9)
- koukku jota käytetään naaraukseen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnɑːrɑ/
- tavutus: naa‧ra
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naara | naarat |
genetiivi | naaran | naarojen (naarain) |
partitiivi | naaraa | naaroja |
akkusatiivi | naara; naaran |
naarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naarassa | naaroissa |
elatiivi | naarasta | naaroista |
illatiivi | naaraan | naaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naaralla | naaroilla |
ablatiivi | naaralta | naaroilta |
allatiivi | naaralle | naaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naarana | naaroina |
translatiivi | naaraksi | naaroiksi |
abessiivi | naaratta | naaroitta |
instruktiivi | – | naaroin |
komitatiivi | – | naaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: naarata
Aiheesta muualla muokkaa
- naara Kielitoimiston sanakirjassa