nakkaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nakata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nakkaava nakkaavat
genetiivi nakkaavan nakkaavien
(nakkaavain)
partitiivi nakkaavaa nakkaavia
akkusatiivi nakkaava; nakkaavan nakkaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi nakkaavassa nakkaavissa
elatiivi nakkaavasta nakkaavista
illatiivi nakkaavaan nakkaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi nakkaavalla nakkaavilla
ablatiivi nakkaavalta nakkaavilta
allatiivi nakkaavalle nakkaaville
muut sijamuodot
essiivi nakkaavana nakkaavina
translatiivi nakkaavaksi nakkaaviksi
abessiivi nakkaavatta nakkaavitta
instruktiivi nakkaavin
komitatiivi nakkaavine