narutus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
narutus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnɑrut̪us/
- tavutus: na‧ru‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narutus | narutukset |
| genetiivi | narutuksen | narutusten narutuksien |
| partitiivi | narutusta | narutuksia |
| akkusatiivi | narutus; narutuksen |
narutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narutuksessa | narutuksissa |
| elatiivi | narutuksesta | narutuksista |
| illatiivi | narutukseen | narutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narutuksella | narutuksilla |
| ablatiivi | narutukselta | narutuksilta |
| allatiivi | narutukselle | narutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narutuksena | narutuksina |
| translatiivi | narutukseksi | narutuksiksi |
| abessiivi | narutuksetta | narutuksitta |
| instruktiivi | – | narutuksin |
| komitatiivi | – | narutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
narutus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä naruttaa (narut- + -us)
Käännökset muokkaa
1. naruttaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- narutus Kielitoimiston sanakirjassa