negaatio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
negaatio (3)
- kieltäminen
- (logiikka) konnektiivi, jolla määritetään lauseen vastakohta, ¬A, "ei A"
- (filosofia) kieltäminen, väite muotoa "jokainen/mikään ei ole jotain"
- (kielitiede) kieltomuoto
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnegɑːˌt̪io/
- tavutus: ne‧gaa‧ti‧o
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | negaatio | negaatiot |
| genetiivi | negaation | negaatioiden negaatioitten |
| partitiivi | negaatiota | negaatioita |
| akkusatiivi | negaatio; negaation |
negaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | negaatiossa | negaatioissa |
| elatiivi | negaatiosta | negaatioista |
| illatiivi | negaatioon | negaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | negaatiolla | negaatioilla |
| ablatiivi | negaatiolta | negaatioilta |
| allatiivi | negaatiolle | negaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | negaationa | negaatioina |
| translatiivi | negaatioksi | negaatioiksi |
| abessiivi | negaatiotta | negaatioitta |
| instruktiivi | – | negaatioin |
| komitatiivi | – | negaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | negaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |