neige

Ranska

Substantiivi

neige f. (monikko neiges[luo])

1. lumi

Aiheesta muualla

• neige Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

neige

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä neiger
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä neiger

Ääntäminen

• IPA: /nɛʒ/

• Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

Saksa

Verbi

neige

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä neigen
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä neigen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä neigen
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä neigen