neliöjuuri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (matematiikka) luku, jonka neliö (toinen potenssi, eli luku kerrottuna itsellään) on tietty toinen luku; toinen juuri
- Kaksi on neljän neliöjuuri, koska kaksi kertaa kaksi on neljä.
- Kahden neliöjuuri on irrationaaliluku.
- (matematiikka) laskutoimitus, jolla lasketaan tietyn luvun neliöjuuri; laskutoimitus, jossa juurretaan neliö juurrettavasta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈneliøˌjuːri/
- tavutus: ne‧li‧ö‧juu‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neliöjuuri | neliöjuuret |
| genetiivi | neliöjuuren | neliöjuurten neliöjuurien |
| partitiivi | neliöjuurta | neliöjuuria |
| akkusatiivi | neliöjuuri; neliöjuuren |
neliöjuuret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | neliöjuuressa | neliöjuurissa |
| elatiivi | neliöjuuresta | neliöjuurista |
| illatiivi | neliöjuureen | neliöjuuriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | neliöjuurella | neliöjuurilla |
| ablatiivi | neliöjuurelta | neliöjuurilta |
| allatiivi | neliöjuurelle | neliöjuurille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | neliöjuurena | neliöjuurina |
| translatiivi | neliöjuureksi | neliöjuuriksi |
| abessiivi | neliöjuuretta | neliöjuuritta |
| instruktiivi | – | neliöjuurin |
| komitatiivi | – | neliöjuurine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | neliöjuure- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
neliöjuur- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista neliö ja juuri
Käännökset muokkaa
1. (matematiikka) luku, joka kerrottuna itsellään tuottaa toisen luvun
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- neliöjuuri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 26