Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

normaler

  1. (taivutusmuoto) monikon epämääräinen muoto sanasta normal

Saksa muokkaa

Adjektiivi muokkaa

normaler

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta normal
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta normal
  3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta normal
  4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta normal
  5. (taivutusmuoto) komparatiivimuoto sanasta normal