nosteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanosteleminen (38)
- teonnimi verbistä nostella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nosteleminen | nostelemiset |
genetiivi | nostelemisen | nostelemisten nostelemisien |
partitiivi | nostelemista | nostelemisia |
akkusatiivi | nosteleminen; nostelemisen |
nostelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nostelemisessa | nostelemisissa |
elatiivi | nostelemisesta | nostelemisista |
illatiivi | nostelemiseen | nostelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nostelemisella | nostelemisilla |
ablatiivi | nostelemiselta | nostelemisilta |
allatiivi | nostelemiselle | nostelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nostelemisena (nostelemisna) |
nostelemisina |
translatiivi | nostelemiseksi | nostelemisiksi |
abessiivi | nostelemisetta | nostelemisitta |
instruktiivi | – | nostelemisin |
komitatiivi | – | nostelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nostelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nostelemis- |