Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nukleoni (5)[1]

  1. (ydinfysiikka) yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnukleˌoni/
  • tavutus: nuk‧le‧o‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nukleoni nukleonit
genetiivi nukleonin nukleonien
(nukleonein)
partitiivi nukleonia nukleoneja
akkusatiivi nukleoni;
nukleonin
nukleonit
sisäpaikallissijat
inessiivi nukleonissa nukleoneissa
elatiivi nukleonista nukleoneista
illatiivi nukleoniin nukleoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nukleonilla nukleoneilla
ablatiivi nukleonilta nukleoneilta
allatiivi nukleonille nukleoneille
muut sijamuodot
essiivi nukleonina nukleoneina
translatiivi nukleoniksi nukleoneiksi
abessiivi nukleonitta nukleoneitta
instruktiivi nukleonein
komitatiivi nukleoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nukleoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5