oireileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoireileminen (38)
- teonnimi verbistä oireilla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oireileminen | oireilemiset |
| genetiivi | oireilemisen | oireilemisten oireilemisien |
| partitiivi | oireilemista | oireilemisia |
| akkusatiivi | oireileminen; oireilemisen |
oireilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oireilemisessa | oireilemisissa |
| elatiivi | oireilemisesta | oireilemisista |
| illatiivi | oireilemiseen | oireilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oireilemisella | oireilemisilla |
| ablatiivi | oireilemiselta | oireilemisilta |
| allatiivi | oireilemiselle | oireilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oireilemisena (oireilemisna) |
oireilemisina |
| translatiivi | oireilemiseksi | oireilemisiksi |
| abessiivi | oireilemisetta | oireilemisitta |
| instruktiivi | – | oireilemisin |
| komitatiivi | – | oireilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oireilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oireilemis- | |