oksa
Katso myös: Oksa, oksā |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoksa (10)
- puuvartisen kasvin, puun tai pensaan, rungosta eroava haara tai haarauma, jossa lehdet ja kukat kasvavat
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈoksɑ/
- tavutus: ok‧sa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oksa | oksat |
genetiivi | oksan | oksien (oksain) |
partitiivi | oksaa | oksia |
akkusatiivi | oksa; oksan |
oksat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oksassa | oksissa |
elatiivi | oksasta | oksista |
illatiivi | oksaan | oksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oksalla | oksilla |
ablatiivi | oksalta | oksilta |
allatiivi | oksalle | oksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oksana | oksina |
translatiivi | oksaksi | oksiksi |
abessiivi | oksatta | oksitta |
instruktiivi | – | oksin |
komitatiivi | – | oksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oksa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. puun tai pensaan haara
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaakukkaoksa, oksalakka, oksamassa, oksanhaara, oksanreikä, oksasaha
Aiheesta muualla
muokkaaKarjala
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoksa
Aiheesta muualla
muokkaa- oksa Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Viro
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoksa