oksiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä oksia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksiva oksivat
genetiivi oksivan oksivien
(oksivain)
partitiivi oksivaa oksivia
akkusatiivi oksiva; oksivan oksivat
sisäpaikallissijat
inessiivi oksivassa oksivissa
elatiivi oksivasta oksivista
illatiivi oksivaan oksiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksivalla oksivilla
ablatiivi oksivalta oksivilta
allatiivi oksivalle oksiville
muut sijamuodot
essiivi oksivana oksivina
translatiivi oksivaksi oksiviksi
abessiivi oksivatta oksivitta
instruktiivi oksivin
komitatiivi oksivine