ondule

Katso myös: ondulé

Espanja

Verbi

ondule

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ondular
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ondular
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ondular

Ranska

Verbi

ondule

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä onduler
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä onduler
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä onduler
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä onduler
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä onduler