ordnete

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ordnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ordnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ordnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ordnen