organisoituminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaorganisoituminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | organisoituminen | organisoitumiset |
genetiivi | organisoitumisen | organisoitumisten organisoitumisien |
partitiivi | organisoitumista | organisoitumisia |
akkusatiivi | organisoituminen; organisoitumisen |
organisoitumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | organisoitumisessa | organisoitumisissa |
elatiivi | organisoitumisesta | organisoitumisista |
illatiivi | organisoitumiseen | organisoitumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | organisoitumisella | organisoitumisilla |
ablatiivi | organisoitumiselta | organisoitumisilta |
allatiivi | organisoitumiselle | organisoitumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | organisoitumisena (organisoitumisna) |
organisoitumisina |
translatiivi | organisoitumiseksi | organisoitumisiksi |
abessiivi | organisoitumisetta | organisoitumisitta |
instruktiivi | – | organisoitumisin |
komitatiivi | – | organisoitumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | organisoitumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
organisoitumis- |
Etymologia
muokkaaverbi organisoitua + johdin -minen