Substantiivi

muokkaa

osoittelu (2)

  1. osoitteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈosoi̯t̪ˌt̪elu/
  • tavutus: o‧soit‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osoittelu osoittelut
genetiivi osoittelun osoittelujen
osoitteluiden
osoitteluitten
partitiivi osoittelua osoitteluita
osoitteluja
akkusatiivi osoittelu;
osoittelun
osoittelut
sisäpaikallissijat
inessiivi osoittelussa osoitteluissa
elatiivi osoittelusta osoitteluista
illatiivi osoitteluun osoitteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi osoittelulla osoitteluilla
ablatiivi osoittelulta osoitteluilta
allatiivi osoittelulle osoitteluille
muut sijamuodot
essiivi osoitteluna osoitteluina
translatiivi osoitteluksi osoitteluiksi
abessiivi osoittelutta osoitteluitta
instruktiivi osoitteluin
komitatiivi osoitteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo osoittelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi osoitella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa