osoittelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaosoittelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈosoi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: o‧soit‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | osoittelu | osoittelut |
genetiivi | osoittelun | osoittelujen osoitteluiden osoitteluitten |
partitiivi | osoittelua | osoitteluita osoitteluja |
akkusatiivi | osoittelu; osoittelun |
osoittelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | osoittelussa | osoitteluissa |
elatiivi | osoittelusta | osoitteluista |
illatiivi | osoitteluun | osoitteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | osoittelulla | osoitteluilla |
ablatiivi | osoittelulta | osoitteluilta |
allatiivi | osoittelulle | osoitteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | osoitteluna | osoitteluina |
translatiivi | osoitteluksi | osoitteluiksi |
abessiivi | osoittelutta | osoitteluitta |
instruktiivi | – | osoitteluin |
komitatiivi | – | osoitteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | osoittelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. osoitteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- osoittelu Kielitoimiston sanakirjassa