päätelaite

Suomi

Substantiivi

päätelaite

1. (tietotekniikka) tietoliikenneyhteyteen kytkettävä laite, jonka avulla varsinainen kommunikointi yhteyden yli tapahtuu

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæːt̪eˣˌlɑi̯t̪eˣ/
• tavutus: pää‧te‧lai‧te

Etymologia

• yhdyssana sanoista pääte ja laite

Aiheesta muualla

• päätelaite Kielitoimiston sanakirjassa