Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pärähdys (39)

  1. pärähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpæræhdys/
  • tavutus: pä‧räh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pärähdys pärähdykset
genetiivi pärähdyksen pärähdysten
pärähdyksien
partitiivi pärähdystä pärähdyksiä
akkusatiivi pärähdys;
pärähdyksen
pärähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi pärähdyksessä pärähdyksissä
elatiivi pärähdyksestä pärähdyksistä
illatiivi pärähdykseen pärähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pärähdyksellä pärähdyksillä
ablatiivi pärähdykseltä pärähdyksiltä
allatiivi pärähdykselle pärähdyksille
muut sijamuodot
essiivi pärähdyksenä pärähdyksinä
translatiivi pärähdykseksi pärähdyksiksi
abessiivi pärähdyksettä pärähdyksittä
instruktiivi pärähdyksin
komitatiivi pärähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pärähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pärähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä pärähtää (pärähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa