päre
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapäre (48)
- kaadetusta puusta kiskottu tai höylätty ohuehko pitkittäissyinen tasavahvuinen levy tai suikale, jonka pituus ja muut mitat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan
- Pihtiin laitettu palava päre oli savupirttien valoneuvo.
- Rakennukset katettiin höylätyillä päreillä.
- Päre on korimestarille tärkeä raaka-aine.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈpære̞]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päre | päreet |
| genetiivi | päreen | päreiden päreitten |
| partitiivi | pärettä | päreitä |
| akkusatiivi | päre; päreen |
päreet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päreessä | päreissä |
| elatiivi | päreestä | päreistä |
| illatiivi | päreeseen | päreisiin päreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päreellä | päreillä |
| ablatiivi | päreeltä | päreiltä |
| allatiivi | päreelle | päreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päreenä | päreinä |
| translatiivi | päreeksi | päreiksi |
| abessiivi | päreettä | päreittä |
| instruktiivi | – | pärein |
| komitatiivi | – | päreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | päree- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
päret- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakatepäre, kattopäre, koripäre, polttopäre, pärehöylä, pärekate, pärekatto, pärekattoinen, pärekoppa, pärekori, pärepihti, päretuli, pärevalkea, pärevasu
Vieruskäsitteet
muokkaaIdiomit
muokkaa- polttaa päreensä – menettää malttinsa, hermostua
- päreitä kainalossa – henkilö ei ole ihan täysjärkinen
Aiheesta muualla
muokkaa- päre Kielitoimiston sanakirjassa