pätkä
![]() |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lyhyt osa jostakin
- Pätkä lankaa.
- (arkikieltä) elokuvasta tai muusta vastaavasta
- Oli ihan hyvä pätkä.
- (arkikieltä) ei pätkääkään vähääkään
- Se asia ei kiinnosta minua pätkääkään.
- Tämä ei kuulu hänelle pätkääkään.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpæt̪kæ/
- tavutus: pät‧kä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pätkä | pätkät |
genetiivi | pätkän | pätkien (pätkäin) |
partitiivi | pätkää | pätkiä |
akkusatiivi | pätkä; pätkän |
pätkät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pätkässä | pätkissä |
elatiivi | pätkästä | pätkistä |
illatiivi | pätkään | pätkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pätkällä | pätkillä |
ablatiivi | pätkältä | pätkiltä |
allatiivi | pätkälle | pätkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pätkänä | pätkinä |
translatiivi | pätkäksi | pätkiksi |
abessiivi | pätkättä | pätkittä |
instruktiivi | – | pätkin |
komitatiivi | – | pätkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pätkä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys