pölliä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pölliä

(taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta pölli

Verbi muokkaa

pölliä (61) (taivutus[luo])

(arkikieltä) varastaa
Mä pöllin sun fillaris!

Ääntäminen muokkaa

IPA: /ˈpølːiæˣ/
tavutus: pöl‧li‧ä

Etymologia muokkaa

mahdollisesti murteellisesta ruotsin sanasta bälla (yleiskielessä bälga)^[1]

Käännökset muokkaa

1. varastaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

(arkikieltä) vohkia
(puhekieltä) vöhniä
(murteellinen) vöniä
(slangia) keikata

Aiheesta muualla muokkaa

pölliä Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkelit 1055, 1063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet muokkaa

↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. pölliä.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=pölliä&oldid=4546488”