paha
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaapaha (9) (komparatiivi pahempi, superlatiivi pahin) (taivutus[luo])
- ei hyvä; pahaa tarkoittava; ilkeä; viittaa pahuuteen
- Se oli paha teko.
- Harvey Keitel esittää elokuvassa pahaa poliisia.
- huono; kelvoton
- Älä tule paha kakku, tule tule hyvä kakku. (lasten loru; hiekkakakkua tehdessä)
- vakava; vakavanlaatuinen
- Windowsista löytyi jälleen paha tietoturva-aukko.
- Tilanne näyttää todella pahalta.
- vaikea; hankala
- Sepäs onkin paha kysymys.
- Paha mennä sanomaan mitään varmaa.
- Oletko pahassa paikassa?
- (arkikieltä) kiivas, kuumaverinen
- Häntä ei saanut hillityksi Pekkakaan, vaikka oli itsekin paha mies.
- (tuntemuksesta) kuvottava; ahdistava
- Minulla on paha olo!
- (mausta, hajusta) vastenmielinen, inhottava
- Tämä ruoka on todella pahaa.
Ääntäminen
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaa- epäkelpo
- hurja
- häijy
- ilkeä
- kehno
- kelvoton
- kiperä
- pahanpuoleinen
- pulmallinen
- tukala
- tulinen
- vaikea, vaikealaatuinen
Johdokset
muokkaaYhdyssanat ja sanaliitot
muokkaaIdiomit
muokkaa- olla kaiken pahan alku ja juuri
- siinä paha missä mainitaan – kun henkilö josta puhuttiin saapuu paikalle
Aiheesta muualla
muokkaaTurkki
muokkaaViro
muokkaaAdjektiivi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pahk