Wikipedia
Katso artikkeli Palttina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

palttina (12)

  1. yksi kudottujen kankaiden perussidoksista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑlt̪ːinɑ/
  • tavutus: palt‧ti‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palttina palttinat
genetiivi palttinan palttinoiden
palttinoitten
(palttinain)
partitiivi palttinaa palttinoita
akkusatiivi palttina;
palttinan
palttinat
sisäpaikallissijat
inessiivi palttinassa palttinoissa
elatiivi palttinasta palttinoista
illatiivi palttinaan palttinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palttinalla palttinoilla
ablatiivi palttinalta palttinoilta
allatiivi palttinalle palttinoille
muut sijamuodot
essiivi palttinana palttinoina
translatiivi palttinaksi palttinoiksi
abessiivi palttinatta palttinoitta
instruktiivi palttinoin
komitatiivi palttinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo palttina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.