Wikipedia
Katso artikkeli Palttina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

palttina (12)

  1. yksi kudottujen kankaiden perussidoksista

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑlt̪ːinɑ/
  • tavutus: palt‧ti‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palttina palttinat
genetiivi palttinan palttinoiden
palttinoitten
(palttinain)
partitiivi palttinaa palttinoita
akkusatiivi palttina;
palttinan
palttinat
sisäpaikallissijat
inessiivi palttinassa palttinoissa
elatiivi palttinasta palttinoista
illatiivi palttinaan palttinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palttinalla palttinoilla
ablatiivi palttinalta palttinoilta
allatiivi palttinalle palttinoille
muut sijamuodot
essiivi palttinana palttinoina
translatiivi palttinaksi palttinoiksi
abessiivi palttinatta palttinoitta
instruktiivi palttinoin
komitatiivi palttinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo palttina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.