pamautteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapamautteleminen (38)
- teonnimi verbistä pamautella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pamautteleminen | pamauttelemiset |
| genetiivi | pamauttelemisen | pamauttelemisten pamauttelemisien |
| partitiivi | pamauttelemista | pamauttelemisia |
| akkusatiivi | pamautteleminen; pamauttelemisen |
pamauttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pamauttelemisessa | pamauttelemisissa |
| elatiivi | pamauttelemisesta | pamauttelemisista |
| illatiivi | pamauttelemiseen | pamauttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pamauttelemisella | pamauttelemisilla |
| ablatiivi | pamauttelemiselta | pamauttelemisilta |
| allatiivi | pamauttelemiselle | pamauttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pamauttelemisena (pamauttelemisna) |
pamauttelemisina |
| translatiivi | pamauttelemiseksi | pamauttelemisiksi |
| abessiivi | pamauttelemisetta | pamauttelemisitta |
| instruktiivi | – | pamauttelemisin |
| komitatiivi | – | pamauttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pamauttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pamauttelemis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi pamautella + johdin -minen