paradoksi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
paradoksi (5)
- näennäisesti järjenvastainen, luonnoton tai ristiriitainen seikka tai väite
- (logiikka) lause, jonka ristiriitaisuus näennäisesti poikkeaa todellisesta: ristiriidaton lause on näennäisen ristiriitainen tai ristiriitainen lause näennäisen ristiriidaton
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑrɑˌdoksi/
- tavutus: pa‧ra‧dok‧si
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paradoksi | paradoksit |
| genetiivi | paradoksin | paradoksien (paradoksein) |
| partitiivi | paradoksia | paradokseja |
| akkusatiivi | paradoksi; paradoksin |
paradoksit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paradoksissa | paradokseissa |
| elatiivi | paradoksista | paradokseista |
| illatiivi | paradoksiin | paradokseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paradoksilla | paradokseilla |
| ablatiivi | paradoksilta | paradokseilta |
| allatiivi | paradoksille | paradokseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paradoksina | paradokseina |
| translatiivi | paradoksiksi | paradokseiksi |
| abessiivi | paradoksitta | paradokseitta |
| instruktiivi | – | paradoksein |
| komitatiivi | – | paradokseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paradoksi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
latinan paradoxum << muinaiskreikan παράδοξος, vrt. para-
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: paradoksaalinen