Wikipedia
Katso artikkeli Patriarkaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

patriarkaatti (5-C)[1]

  1. (uskonto) patriarkan asema tai hallitsema alue
  2. (sosiologia) isänvalta, järjestelmä, jossa suvun vanha mies, isoisä, patriarkka, johtaa sukua suoraan
  3. (sukupuolentutkimus) miesten hallitsema tai dominoima yhteiskunta; yhteiskunta jossa miehet ovat johtavassa asemassa, myös nuoret miehet; paljolti yhteiskunta jossa miehet jakavat olemassa olevat naiset tasan, niin että jokaiselle miehelle on yksi nainen (monogamia, yksiavioisuus) ja tilannetta ylläpidetään tekemällä vaimosta aviomiehensä päätöksille alisteinen, eikä nainen pysty ottamaan avioeroa ja vaihtamaan miestä tai elämään yksinhuoltajana

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑt̪riˌɑrkɑːt̪ːi/
  • tavutus: pat‧ri‧ar‧kaat‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patriarkaatti patriarkaatit
genetiivi patriarkaatin patriarkaattien
(patriarkaattein)
partitiivi patriarkaattia patriarkaatteja
akkusatiivi patriarkaatti;
patriarkaatin
patriarkaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi patriarkaatissa patriarkaateissa
elatiivi patriarkaatista patriarkaateista
illatiivi patriarkaattiin patriarkaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patriarkaatilla patriarkaateilla
ablatiivi patriarkaatilta patriarkaateilta
allatiivi patriarkaatille patriarkaateille
muut sijamuodot
essiivi patriarkaattina patriarkaatteina
translatiivi patriarkaatiksi patriarkaateiksi
abessiivi patriarkaatitta patriarkaateitta
instruktiivi patriarkaatein
komitatiivi patriarkaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo patriarkaati-
vahva vartalo patriarkaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C