Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

patukka (14-A)

  1. pamppu
  2. pitkänomainen, pötkömäinen tuote, etenkin elintarvike
    suklaapatukka
  3. palmikko
  4. (slangia) siitin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑt̪ukːɑ/
  • tavutus: pa‧tuk‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patukka patukat
genetiivi patukan patukoiden
patukoitten
patukkojen
(patukkain)
partitiivi patukkaa patukoita
patukkoja
akkusatiivi patukka;
patukan
patukat
sisäpaikallissijat
inessiivi patukassa patukoissa
elatiivi patukasta patukoista
illatiivi patukkaan patukkoihin
patukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patukalla patukoilla
ablatiivi patukalta patukoilta
allatiivi patukalle patukoille
muut sijamuodot
essiivi patukkana patukkoina
patukoina
translatiivi patukaksi patukoiksi
abessiivi patukatta patukoitta
instruktiivi patukoin
komitatiivi patukoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo patuka-
vahva vartalo patukka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< venäjän sanasta батог[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lakritsipatukka, suklaapatukka

Aiheesta muualla muokkaa

  • patukka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.