Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

perikunta

  1. (vanhahtava) kuolinpesä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈperiˌkunt̪ɑ/
  • tavutus: pe‧ri‧kun‧ta

Etymologia muokkaa

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.