perikunta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
perikunta
- (vanhahtava) kuolinpesä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈperiˌkunt̪ɑ/
- tavutus: pe‧ri‧kun‧ta
Etymologia muokkaa
Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]
Aiheesta muualla muokkaa
- perikunta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.