Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

permutaatio (3)

  1. (matematiikka) vaihtelu, olion erilaiset järjestykset eli jonot
    (1, 2, 3), (2, 3, 1) ja (1, 3, 2) ovat saman joukon eri permutaatioita.
    Keskenään erilaisten n:n olion permutaatioiden lukumäärä on n! (n-kertoma).
  2. järjestyksen muutos, vaihdos

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpermuˌt̪ɑːt̪io/
  • tavutus: per‧mu‧taa‧ti‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi permutaatio permutaatiot
genetiivi permutaation permutaatioiden
permutaatioitten
partitiivi permutaatiota permutaatioita
akkusatiivi permutaatio;
permutaation
permutaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi permutaatiossa permutaatioissa
elatiivi permutaatiosta permutaatioista
illatiivi permutaatioon permutaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi permutaatiolla permutaatioilla
ablatiivi permutaatiolta permutaatioilta
allatiivi permutaatiolle permutaatioille
muut sijamuodot
essiivi permutaationa permutaatioina
translatiivi permutaatioksi permutaatioiksi
abessiivi permutaatiotta permutaatioitta
instruktiivi permutaatioin
komitatiivi permutaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo permutaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa