perusmuoto

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

perusmuoto (1-F)

  1. (kielitiede) kunkin sanan muoto, joka on perustana sanan kieliopilliselle taivutukselle; niin sanottu sanakirjamuoto

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa