petkuttaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapetkuttaja (10)
- henkilö, joka petkuttaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpet̪kut̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: pet‧kut‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | petkuttaja | petkuttajat |
genetiivi | petkuttajan | petkuttajien (petkuttajain) |
partitiivi | petkuttajaa | petkuttajia |
akkusatiivi | petkuttaja; petkuttajan |
petkuttajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | petkuttajassa | petkuttajissa |
elatiivi | petkuttajasta | petkuttajista |
illatiivi | petkuttajaan | petkuttajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | petkuttajalla | petkuttajilla |
ablatiivi | petkuttajalta | petkuttajilta |
allatiivi | petkuttajalle | petkuttajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | petkuttajana | petkuttajina |
translatiivi | petkuttajaksi | petkuttajiksi |
abessiivi | petkuttajatta | petkuttajitta |
instruktiivi | – | petkuttajin |
komitatiivi | – | petkuttajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | petkuttaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka petkuttaa
|
Aiheesta muualla
muokkaa- petkuttaja Kielitoimiston sanakirjassa