Katso myös: pianoté

Ranska

muokkaa

pianote

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pianoter
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pianoter
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pianoter
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pianoter
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pianoter